keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Kestävä tulevaisuus opintokokonaisuus

Tämä opintokokonaisuus on luotu osana kasvatuspsykologian ilmiöopintoja.  Ilmiöopintojen tavoitteena on yhdistää eri oppiaineita, jolloin ilmiöitä tarkastellaan kokonaisuutena eikä vain yhden oppiaineen näkökulmasta. Kestävä tulevaisuus -opintokokonaisuudessamme integroimme pääasiassa maantiedon ja käsityön sisältöjä. Tämä materiaali pohjautuu POPS 2016 -luonnoksen maantiedon ja käsityön 5. ja 6. luokan sisältöihin. Opintokokonaisuus koostuu kymmenestä oppitunnista, joista jokaisesta on tehty selkeä tuntisuunnitelma. 

Olemme pyrkineet luomaan mahdollisimman helposti lähestyttävän opetuskokonaisuuden peruskoulun opettajille opetuksen tueksi. 
Opetuskokonaisuuden tavoitteena on vastata eri oppiaineita yhdistävän materiaalin puutteeseen. Tavoitteenamme on madaltaa kynnystä ilmiölähtöisen oppimisen toteuttamiseen koulussa. Olemme havainneet, että ilmiölähtöinen opettaminen vaatii opettajalta paljon suunnittelu- ja taustatyötä sekä heittäytymiskykyä. Tämä Kestävä tulevaisuus –opetuskokonaisuus on suunniteltu helpottamaan opettajan työtä ja tarjoamaan raamit ilmiön toteuttamiselle. 

Uudessa opetussuunnitelmaluonnoksessa (POPS 2016) painotetaan eri tieteenaloja läpileikkaavaa ja yhdistävää osaamista, johon olemme pyrkineet. Olemme poimineet maantiedon ja käsityön tavoitteista sisältöjä, jotka sopivat loogisesti kestävän tulevaisuuden käsittelyyn. Havaitsimme, että tästä teemasta on jo tuotettu paljon spesifiä materiaalia, mutta asiaa tulisi tarkkastella suurempana, kaikkien hyvinvointiin liittyvänä ilmiönä. Opetuskokonaisuudessa olemme tarkestelleet kestävää tulevaisuutta monesta eri näkökulmasta jakaen teeman ekologiseen, taloudelliseen sekä sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen. Tämä mahdollistaa eri teemojen valikoinnin ja painottamisen yksilöllisesti tarpeiden mukaan. Opetuskokonaisuus ei siis ole kiveen hakattu, vaan sen tarkoituksena on antaa välineitä käsitellä joustavasti luokassa esiin nousevia teemoja ja kysymyksiä kuten esimerkiksi kiusaamista tai yhteiskunnallisesti ajankohtaisia kysymyksiä. 

Olemme ottaneet huomioon POPSin yleisiä tavoitteita kuten ryhmässä toimiminen, ilmaisu, luovuus, kriittinen ajattelu ja draamallisten menetelmien käyttö. Esimerkiksi draaman käyttämistä työskentelymenetelmänä on opetussuunnitelmaluonnoksessa painotettu mutta välineitä sen hyödyntämiseen eri oppiaineissa ei juuri ole annettu. 

Lähestymme aihetta kasvatuspsykologisesta näkökulmasta, jossa painotetaan tutkivaa oppimista ja oppilaan aktiivisen toimijuuden kehittymistä. Yhtenä niin kasvatuspsykologisen näkökulman kuin POPS 2016 -luonnoksenkin tärkeänä tavoitteena nähdään oppimaan oppimisen kehittyminen. Opintokokonaisuuden keskiössä ovat oppilaiden omat käsitykset, kokemukset sekä kiinnostuksen kohteet. Emme halua tarjota oppilaille valmiiksi prosessoitua tietoa, vaan oppilaat ohjataan ratkaisemaan ongelmia ja kehittämään ratkaisuja. Tällainen näkökulma oppimiseen edesauttaa siirtovaikutusta, jolloin oppilas voi hyödyntää opittuja asioita, taitoja ja näkemyksiä omassa arjessaan. Tämä vaikuttaa positiivisesti motivaatioon sekä mahdollistaa erilaisten oppilaiden huomioinnin. 


Jokaisen oppitunnin toimivuus on testattu kuudesluokkalaisilla. Olemme näin pyrkineet tekemään näkyväksi oppitunnin kannalta oleelliset huomiot sekä mahdolliset haasteet, jotta opetuskokonaisuuden toteuttaminen opettajan kannalta olisi mahdollisimman helppoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti